Astorgassa minun oli pakko myöntää, että jalkani ei todellakaan kestänyt enää kävelyä. Katsoin nähtävyydet ja jatkoin bussilla Santiagoon.
After three days on dusty paths too near to the roads, and I got to Astorga. Here, again, I visited a palace by Gaudi. The house is a museum filled with (male) saints. The storm was marvellous. But my foot did not take walking. I looked for a bus to Santiago.
A huge colony of rooks had no fear to this scarecrow.
On the road a person is in the state of change. A pilgrimage cannot be made fast, is should be walked. The slow change of time and place gives place to study and find something new.
Kävin Gaudin suunnittelemassa talossa. Se on aina ilo.
It always is an enjoyment to visit Gaudis house-
Lyijykynän jälki on vaikea saada näkyviin, mutta halusin saada tämän kuvan tänne. Holvikaarien piirtely on eräs toistuvista ja vaikeista harjoituksista. Kirkon sisäseinää Leonissa.
Drawing arches is always difficult for me, and this time it was as difficult to get the drawing somehow visible in digital format. Church wall in Leon.
Vanha kirkon tornin kukko Leonista.
The old cock from the belltower in Leon.
Jatkoin junalla länteen, seuraavaan kaupunkiin. Leon on kaunis, siellä on Gaudin suunnittelema upea talo ja paljon muutakin nähtävää.
Train to the next town to west, Leon. A beautiful town and much interesting to see, including a house of Gaudi.
Kartat ovat aina mukavia!
I like to have a map, a real paper map, of each town.
Kunnallisessa hostellissa vaeltaja saa viipyä vain yhden yön. Onneksi löytyi viihtyisä paikka parannella käpälää, el Labriego.
In a municipal hostel only one night stays are allowed. With my sore foot it was not possible to go on, but I found a perfect place to stay, el Labriego with its many cats.
