moving to Nice

toniceagain

Koulun alku läheni.
“Meidän on muutettava Nizzaan.”
“Voimme vuokrata auton Manosquesta tai Brinolesista.”
Liftattava sinne tai tänne…
“Tai voimme ottaa taksin!” Päätös oli tehty.
Ja palapelikin saatiin taas ratkaistua. Oli meillä aika lailla tavaraa…
Nizzassa jouduimme taas kyselemään tietä. “Juu, se osoite on kyllä tässä.” “Kulman takana…” “kääntykää tuolta vasemmalle…” “Ja sitten jatkatte…” Mutta oikeaa taloa ei löytynyt.
“Mutta itse asiassa asunto ei ole siinä osoitteessa…” Asunnon omistaja oli petkuttanut meitä. Asunto ei ollut osoitteessa, jonka hän oli antanut netissä ja vuokrauksesta neuvoteltaessa. Vasta viime hetkellä hän paljasti oikean osoitteen, joka oli pienemmällä kadulla… itse asiassa hyvin kapealla tiellä.
“Otan kuitenkin lapset jo ulos, he ovat väsyneitä olemaan autossa. Me voimme kävellä loppumatkan.”
Minäkin jouduin kysymään tietä, mutta vain kerran.
“Ei tätikulta. Ei sinne voi kävellä, ei ainakaan lasten kanssa. Se on aivan liian vaarallista.”
Ja se nuorimies todella oli oikeassa.

Jätä vastaus